Hyvää ystävänpäivää kaikille ystävilleni ja blogini lukioille....

Ystävistä parhain on koirani, se on aina iloinen kun tulen kotiin, se ei koskaan hauku, ei puhu pahaa selkänitakana, se rakastaa minua ehdoitta juuri tälläisenä kuin minä olen, niin hyvinä kuin huonoina päivinäni. Se on rinnallani jos olen sairas, se huolehtii omalla tavallaan minusta aina. Joskus ihmettelen, onko se koira lainkaan, sillä löytyy rakkautta ja inhimillisyyttä, empatiaa enemmän kuin monelta ihmiseltä. Luin juuri jostain että koirat eivät pidä halaamisesta..... erikoista, sillä oma koirani ei muuta tekisikään, kuin istuisi sylissäni halaamassa, joskus se kietoo tassunsa ympärilleni halatessaan, yleensä silloin, kun se vaistoaa että olen surullinen, tai jos itken, se osaa lohduttaa minua juuri silloin kun eniten lohtua tarvitsen...Kuinka onnellinen ja kiitollinen olenkaan tästä parhaasta ystävästäni!